Erkki Tolkkisen mielipide 13.3 Itä-Hämeessä sai taas miettimään
ihan näitä peruskuvioita julkisessa päätöksenteossa.
Olen toiminut teknisen lautakunnan jäsenenä reilun vuoden ja olen
siinä toimessa kaikin puolin aloittelija. Yritystoiminnasta on kuitenkin
sen verran kokemusta että uskon näkeväni asioiden ytimeen kohtuullisen
hyvin. Kunnioitan osaamista ja ammattitaitoa ja toivonkin sen vaan
lisääntyvän kaikissa luottamustoimissa.
Tolkkinen kirjoittaa ilmeisen harmistuneena Myllyojan
koulun korjaustöiden laiminlyönneistä vuosien varrella ja tulkitsee sen
johtaneen nykyiseen tilanteeseen. Sormi osoittaa kaupungin teknisen toimen
suuntaan: on jätetty tekemättä asioita.
Haluan nyt erityisesti nostaa esiin näkemykseni siitä miksi
jotain tehdään ja jotain ei.
Tekninen toimi (niin kuin muutkin kaupungin toimialueet)
suunnittelee omaa toimintaansa ja miettii millä resursseilla vaadittu
toiminta voitaisiin hoitaa. Resurssi, kuten tiedetään, on asia jossa tavalla
tai toisella aina tarvitaan rahaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että
tekninen toimi esittää talousarvioon tarpeellisia asioita ja niille
rahavarauksia. Tehdyt esitykset käsitellään lautakunnassa, sen jälkeen
hallituksessa ja lopulta valtuustossa. Asioita käsitellään myös talousarvioseminaarissa
ja kaupunginjohtaja käsittelee niitä oman toimivaltansa puitteissa.
Kaupunginjohtajahan lopulta esittää talousarvion valtuustolle.
Koska talousarvion laadintaa useimmiten
tuntuu ohjaavan säästö ja kulujen pienentäminen, on
todennäköisin loppu tulema se, että kaikkea asialliseksi katsottavaa ei
talousarvioon saada. Lopulta vuosi toisensa jälkeen tehdyt säästöt esim
kiinteistöjen hoidossa saavat aikaan sen, että näitä Tolkkisen esittämiä
harmistuksia tulee.
Toinen puoli kaikessa resurssoinnissa on tietenkin se, mihin ja
miten rahat käytetään ja onko toiminta niin tehokasta ja järkevää kuin sen
olisi mahdollista olla. Uskallan väittää että ihan mikä tahansa organisaatio
voi järkeistää toimintaansa ja sitä kautta kohdentaa resurssit oikeaan = toimintaa
jalostavaan paikkaan. Tästä on valtavasti esimerkkejä olemassa.
On selvää, että kaupunki tarvitsee pitkälle, yli vaalikauden
katsovan strategian. Strategian tulee olla oikea toiminnan perusta ja siihen
sitoudutaan. Tekniselle toimelle kuuluva kiinteistöjjen kunnossapitäminen
tarvitsee tuekseen pitkän tähtäimen suunnitelman jonka varaan toimintaa
rakennetaan.
Tarvitsemme siis sekä pitkälle katsovan strategian
kaikkine teknisen toimen osa-alueineen, että toimintojen
järkeistämisen. Sen jälkeen Heinolan teknisellä toimella on mahdollisuudet
vastata siihen huutoon jota sille nyt ikävilläkin äänenpainoilla huudetaan.
Kristiina Wessman
Teknisen lautakunnan
jäsen
Parempi Heinola ry
puheenjohtaja
