Meidän näköistä?

Salaseuroja, ohijohtamista, arvostuksen puutetta, valtapeliä, lehmänkauppoja - niistäkö on Heinolan kunnallispolitiikka tehty? Niistä. Muutaman kuukauden kokemuksella näin näyttää olevan.

Viime syksyn vaalien alla toiset totesivat, että ei Heinolassa riidellä. Että politiikan tekeminen täällä on ihan normaalia, asioista vaan ollaan toisinaan eri mieltä. On pelottava ajatus, jos normaali määritellään noin. Ainakaan tällainen tapa tehdä politiikkaa ei ole Heinolan edun mukaista. On eri asia olla eri mieltä asioista, kuin ajaa omia asioita ja omaa etua kaikki keinot käyttäen.

Keskeinen ongelma poliitikkojen toimintatavoissa on luottamuksen puute. Luottamuksen puute vaivaa poliittisten ryhmien välisiä ja jopa joidenkin ryhmien sisäisiä suhteita sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välejä. Kun luottamusta ei löydy, ei uskalleta olla avoimia ja keskustella asioista, vaan rakennetaan pelitaktiikoita ja yritetään saada oma asia etenemään. Ja luottamus heikkenee entisestään. Luottamus rakentuisi yhteisestä asioiden käsittelystä (oikeilla foorumeilla), vallan jakamisesta, aidosta toisten kuuntelemisesta sekä selkeistä rooleista viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken - hyvästä toimintakulttuurista.

Kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla on iso merkitys toimintatapojen ja -kulttuurin kehittämisessä. Kummallakaan ei  toistaiseksi ole ollut tahtoa tai kykyä nykytilanteen korjaamiseksi. On huolestuttavaa, jos ongelmia ei edes tunnisteta.

Onko toivo muutoksen aikaansaamiseksi jo mennyt? Ei lähimainkaan - vaaleissa heinolalaiset halusivat muutosta ja siemen on kylvetty. Hyviä yhteisiä ajatuksia on jo ilmassa ryhmien välillä. Esimerkiksi Heinolan suuntaa viitoittavan strategiatyön huolellinen tekeminen sai laajaa kannatusta hallituksessa. Jo siinä työssä on mahdollista rakentaa uusia toimintatapoja, luoda yhteisiä suuntaviivoja ja tehdä luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista tiimi, joka yhdessä tekee Heinolasta entistä paremman nykyisille asukkaille ja yrityksille sekä vetovoimaisemman uusille tulijoille. Lisäksi luottamushenkilöissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat muuttaa vanhaa kulttuuria ja tehdä asioita uudella tavalla. Tällä tavoin ajattelevia ihmisiä löytyy onneksi kaikista ryhmistä. Pidetään huolta, että vanha kulttuuri ei sammuta tätä uudistamisen intoa.

Päätöksenteko ja yhteisten asioiden hoitaminen on sellaista, millaiseksi sen teemme. Vielä se ei kuvasta niitä arvoja, joihin itse uskon.

Petteri Niemi

Keskustan kehittämisen ”järki”

Kauko Kekkonen on aivan oikeassa että nykyiset heinolalaiset eivät toriparkkia tarvitse. Hän on myös oikeassa siinä että uusia asukkaita ei tule keskustaan, jos ei ole lämmintä autopaikkaa. On helppo ampua kaikki kehittämishankkeet alas, pitäisi olla takataskussa se toinen vaihtoehto jolla kehitetään, silloin keskustelu olisi hyödyllisempää. Keskustan kehittämisestä ja toriparkista on tiiviisti keskusteltu kaupungin asiantuntijoiden ja kiinteistönomistajien kanssa viimeisten kahden vuoden aikana. Nyt kun on jotakin konkreettista keskusteltavaa, asiallista keskustelua voidaan jatkaa laajemmilla foorumeilla. Nyt ei kuitenkaan ole syytä katsoa vain tätä päivää, pitää osata katsoa kymmenen vuotta eteenpäin, millaisen Heinolan haluamme? Haluammeko olla Lahden sivukylä, takamaa?

Jos ei tehdä mitään, niin väkiluku laskee alle 20000 ja se tietää valtiovallan toimestakin vaikeuksia. Erikoisliikkeet ja palvelut  vähenevät. Viimeisen vuoden sisällä monta on lopettanut, nytkin on menossa kolmen erikoisliikkeen loppuunmyynti ja ensi vuonna on kuulemma tulossa lisää. Verotoimisto on jo viety ja poliisilaitosta ajetaan alas. Seuraava keskustelunaihe on erikoissairaanhoito ja keskiasteen oppilaitokset. Tätä kehitystäkö haluatte tukea? Jos kaupungin ”sydän” ei syki, se näivettyy. 

Heinola tarvitsee lisää asukkaita ja asiakkaita jotta nykyiset palvelut voidaan säilyttää. Asukkaita saadaan, kun rakennetaan keskustaan hissillisiä taloja ja autopaikkoja. Heinola tarvitsee myös uusia työpaikkoja. Asiakkaita on saatava Heinolan ympäristöstä, vapaa-ajan asukkaita, Urheiluopistolta ja päiväkävijöitä jopa pääkaupunkiseudulta. Tämä on mahdollista kun saadaan keskustaan vetovoimaiset päivittäistavarakaupat (vähintään kaksi) ja asiakkaille nykyaikaiset pysäköintitilat. Kun päivittäiset asiakasmäärät kasvavat myös erikoistavarakauppa elpyy ja eurojen virta Lahteen vähenee. Tapahtumia edelleen kehittämällä saadaan päiväkävijöitä lisää jopa pääkaupunkiseudulta (Kesäteatteri, Jyrää, Joulupuukaupunki, Jääfestivaali jne.). Kehittämisen kautta tulevilla, kasvavilla veroeuroilla voimme ylläpitää Heinolan nykyistä, korkeaa palvelutasoa.

Minulle Heinola on rakas, kaunis kotikaupunki, en halua sen näivettyvän, haluan sen puhkeavan uuteen kukoistukseensa.

Heinolan kehittämisen puolesta,

Luomupekka Rusila

Kaupungintalon tilanne

Kaupungintalon tilanne mietityttää kaupunkilaisia ja mielipiteitä on laidasta laitaan. Luettuani Jarmo Laitisen kirjoituksen aiheesta (I-H 29.11.) halusin lähestyä asiaa vielä yhdeltä kannalta.

On aika mielenkiintoista että kaupungin henkilökuntaa ( =viranhaltijoita) pidetään tyhjäntoimittajina tai ”kynänpyörittelijöinä”. Uskoakseni jokainen on valittu perustellusti virkaansa ja on esimiehen tehtävä huolehtia sekä työntekemisen edellytyksistä että tasosta. Mielestäni tällaiset kommentit ovat aika lailla populistisia ja tarkoitushakuisia. Viranhaltijoitten työstä voi ja pitää antaa asiallista palautetta mutta ympäripyöreät kommentoinnit yleisestä tyhjäntoimittajuudesta eivät ole asiallisia. Kaupunginjohtajan viran täyttämisen prosessi on nostettu käsittelyyn ja se etenee nyt työryhmän toimesta. Hyvä ja asiallinen menettelytapa.

Toinen asia on kaupunginjohtajan hartioille asetettu lähes messiaaninen parantajan viitta. Olipa virkaa hoitamassa kuka hyvänsä, ei yksi ihminen voi huolehtia koko organisaation toiminnasta. Tarvitaan toki ja erityisesti hyvää johtajaa mutta myös erityisesti sujuvasti toimivaa organisaatiota. Lähtökohtaisesti ihmiset aina haluavat tehdä hyvää työtä mutta järjestelmä ei aina anna siihen parhaita mahdollisuuksia.

Kaupunginhallitus on asettanut pelisääntötyöryhmän jonka tehtäviin ymmärtääkseni kuuluu myös kaikinpuolinen organisaation toiminnan ja pelisääntöjen tarkistaminen. Tämä on hyvä alku ja uskon että hyviä tuloksia on odotettavissa.

Nykyisen luottamusorganisaation toimintakausi loppuu pian ja alkaa uuden aika. Puhdasta pöytää eivät uudet luottamushenkilöt tule eteensä saamaan mutta uudistavia voimia on paljon. Uskon uuteen, selkeämpään, riidattomaan Heinolaan.

Kristiina Wessman

Mitä tarkoittaa Heinolan keskustan kehittäminen?

Jos pääosa keskustan liikkeistä ja palveluista sulkevat ovensa arkisin klo 17 ja lauantaisin klo 13, autot mahtuvat K-marketin katolle ja torille koska osan asiakkaista on pakko mennä Vuohkallioon, Citymarkettiin ja Lahteen.  Samalla keskustan erikoisliikkeet  ja asiakasmäärät vähenevät.  Heinolan keskusta kuihtuu, väkiluku vähenee. Tämä on jo näkynyt viimeisen vuoden aikana, lukuisina tyhjenevinä liiketiloina.  Ja kuulemma lisää on tulossa. Heinolan keskustaa on kehitettävä 5-10 vuoden tähtäimellä. Vaikutusalueellamme on noin 15000 vapaa-ajan asuntoa ja Vierumäen kasvava liikuntapalvelukeskus.  Lisäksi Heinolan liikenteellinen sijainti on ihanteellinen, reilu tunnin matka pääkaupunkiseudulta. Näitä vahvuuksia meidän on hyödynnettävä.

Keskustaan on saatava lisää asukkaita ja asiakkaita. Asukkaita saadaan, kun rakennetaan hissikerrostaloja, joiden asukkailla on lämmin autopaikka ja kerrotaan muista pikkukaupungin eduista, kaikki palvelut lähellä. Rapautunut toripalvelurakennus puretaan ja rakennetaan uusi Kirkkokadun varteen, helpotetaan keskustan jalankulku-ja pyöräliikennettä, parannetaan keskustan viihtyisyyttä. Lisätään keskustan tapahtumatarjontaa nykyisten Joulupuukaupunki, Korttelitori, Kalamarkkinat, kesäteatteri, Jyrään  lisäksi  esim. Promenadit, Jääfestivaali, Saarten Soutu, valtakunnalliset tapahtumat jne. Heinola on myös hyvä asuinpaikka niille joiden työpaikka on lähikunnissa.

Asiakkaita saadaan kun K-market  laajennetaan K-Supermarketiksi  ja  annetaan Hämeenmaalle lupa laajentaa kaupallisia palvelujaan, turvataan nykyisten erikoisliikkeiden menestyminen ja hankitaan uusia, puuttuvia erikoisliikkeitä. Tehdään Heinolan keskustasta ”Taivaskattoinen KAUPPAKESKUS”. Kaikki tämä edellyttää toimivaa pysäköintiratkaisua keskustaan. Jos sitä ei saada lähikuukausina käyntiin,  K:n ja S:n investointirahat (Lähes 30 miljoonaa euroa) valuvat muihin kehittyviin kuntiin. Tässä kehittämisohjelmassa kaupungin osuus olisi vain noin 15% kustannuksista, jotka 5-10 vuoden aikajänteellä tulevat takaisin lisääntyvinä veroeuroina.  Näillä lisääntyvillä veroeuroilla voimme ylläpitää nykyistä, hyvää palvelutasoa. Muussa tapauksessa sitä on karsittava ja Lahteen liittyminen tulee päivä päivältä lähemmäs. Tietenkin tarvitaan myös nykyistä parempaa yhteistyötä, yhteen hiileen puhaltamista ja yrittäjäystävällisyyttä jotta saadaan myös uusia työpaikkoja.

Itsenäisen Heinolan kehittämisen puolesta

Luomupekka Rusila